Välitämmekö vastuullisuudesta?
Finlaysonin teettämässä tutkimuksessa "Välitämmekö? Green Gap -ilmiö Suomessa" selvitettiin, mistä vastuullisuuden teemoista suomalaiset välittävät ja minkä puolesta he toimivat juuri nyt. Tältä pohjalta tunnistettiin viisi erilaista vastuullisuustyyppiä.
70 % suomalaisista uskoo, että omilla valinnoilla on vaikutusta ympäröivään maailmaan; 40 % kertoo, ettei itse useinkaan jaksa ottaa selvää ostostensa vastuullisuudesta.
Tutkimuksen mukaan useimmat meistä haluavat olla vastuullisia kansalaisia ja kuluttajia, mutta harvemmat näkevät sen eteen vaivaa. Hyvien aikeiden ja todellisen käyttäytymisen välillä on vastuullisuuskuilu, jota kutsutaan green gap -ilmiöksi. Ihmisten omien valintojen tueksi toivotaan entistä enemmän toimia päättäjien ja yritysten taholta.
Vastuullinen kuluttaminen
koetaan tärkeäksi mutta vaikeaksi
Tänä päivänä todella iso osa suomalaisista tiedostaa, että omilla kulutusvalinnoilla on vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullisuutta pidetään yleisesti arvossa: meillä on tapana kunnioittaa ihmisiä, jotka näkevät vaivaa vastuullisuuden eteen. Erityisesti tuotteiden alkuperään muistetaan kiinnittää huomiota ostotilanteissa.
Lähes kolme neljästä suomalaisesta ajattelee, että vastuullinen kuluttaminen onnistuu, kunhan itse ottaa asioista selvää. Samaan aikaan hyvien valintojen tekeminen koetaan kuitenkin jokseenkin hankalaksi, koska vastuullisuudesta ei löydetä tarpeeksi tietoa.
Vastuullinen kuluttaminen onnistuu, kun näkee itse hieman vaivaa.
Vastuullinen kuluttaminen on vaikeaa, koska tietoa ei ole tarpeeksi.
Arvojen ja todellisen käyttäytymisen välistä vastuullisuuskuilua selittävät useat henkilökohtaiset ja arkiset syyt.
Viisi yleisintä selitystä kehnolle ostopäätökselle ovat:
1. kallis hinta
2. tiedon puute tai epäselvyys
3. kiinnostuksen puute ja mukavuudenhalu
4. ajan puute
5. vastuullisuuden selvittäminen
tuntuu vaikealta
Liki puolet (48 %) suomalaisista arvioi vastuullisen kuluttamisen maksavan liikaa. Toisaalta lähes jokaisen mielestä vastuullisesti tuotetut hyödykkeet ovat kestävää laatua. Ostohetkellä ei siis aina huomioida esimerkiksi tavaroiden käyttöiän vaikutusta lopulliseen hintaan.
Vastuullinen kuluttaminen maksaa liikaa.
Vastuulliset tuotteet ovat kestävää laatua.
Yritysten vastuullisuuteen ei luoteta
Yksilönvastuun sijaan enemmistö suomalaisista korostaapoliitikkojen ja yritysten vastuuta vastuullisuusasioissa. Luottamus erityisesti yritysten vastuullisuuteen on kuitenkin heikoissa kantimissa: niiden ei katsota toimivan tarpeeksi vaan teeskentelevän vastuullisuutta. Yli puolet suomalaisista uskookin, ettei kuluttaja voi lopulta tietää, ovatko myytävät tuotteet vastuullisesti tuotettuja.
Poliitikot eivät tee tarpeeksi vastuullisuuden eteen.
Yritykset eivät tee tarpeeksi vastuullisuuden eteen ja teeskentelevät vastuullisuutta.
Suomalainen kuluttaja ei voi lopulta tietää, ovatko myytävät tuotteet vastuullisesti tuotettuja.
Välittämisen rajat: mistä kiinnostumme, mistä emme
Suomalaiset ovat hyviä tuntemaan huolta omasta elinpiiristä. Kotimaan ongelmista välitetään paljon ja niiden ratkaisemiseksi myös toimitaan. Sen sijaan nykyisessä globaalissa maailmassa globaalit asiat kiinnostavat suomalaisia vain vähän. Ainoastaan lapsityövoima erottuu yksittäisenä ongelmana, josta välitetään yhtä paljon kuin oman elinpiirin asioista. Sen kitkemiseksi toimitaan kuitenkin lähes yhtä vähän kuin muiden maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Välitämme ja toimimme
Kanssaihmisiä arvostava puhe ja käytös
Suomalaisten huono-osaisten auttaminen
Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen
Luonnonsuojelu
Koulu- ja työpaikkakiusaamisen vähentäminen
Vähät välitämme
Pakolaisten auttaminen
Ulkomaisten huono-osaisten auttaminen
Globaalin taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen
Suomalaiset jakautuvat viiteen
vastuullisuustyyppiin
Vastoin kuin usein arvellaan, sosiodemografiset muuttujat kuten ikä, asuinalue, tulotaso ja koulutus eivät selitä suomalaisten vastuullisuusasenteita. Sukupuoli sen sijaan selittää: Naiset välittävät ja toimivat vastuullisuusasioissa enemmän kuin miehet. Tilastollisin menetelmin suomalaiset voi jakaa viiteen
ryhmään, jotka poikkeavat selvästi toisistaan vastuullisuuden suhteen:
