Muumi-aakkosilla yksinäisyyttä vastaan
Uudella Muumi-aakkoset -sarjallamme haluamme yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa muistuttaa kuinka tärkeää on, että jokaisella olisi ystävä. Osa sarjan myyntituotoista lahjoitetaan SPR:n yksinäisyyden vastaiseen työhön.
Finlayson ja Muumit käyvät yksinäisyyden vastaiseen taistoon yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Tove Jansson suunnitteli 1960-luvulla Punaiselle Ristille ihastuttavia kuvituksia, joiden ilmettä on hyödynnetty uusissa Muumi-aakkosissa. Näistä yhdessä syntyivät Muumi-aakkoset-sarja, joiden myynnistä osa lahjoitetaan SPR:lle yksinäisyyden vastaiseen työhön. Sarjaan kuuluvat nostalgisesti väritetyt pussilakanat, pyyhkeet, kassi ja essu. Muumi-kirjaimia käytetään myös hyväntekeväisyyskampanjoissa, joissa tuetaan lukutaidon säilymistä, onhan kyky ilmaista itseään yksi tärkeimmistä ymmärtämisen ja viestimisen keinoista.
Yksinäisyys on vakava ongelma, jonka taklaamiseksi SPR on tehnyt töitä jo 60 vuoden ajan. SPR:n Ystävänpäivä-kampanja on jatkunut 30 vuotta ja siihen liittyvää Yksinäisyydenpoistopäivää vietetään 14.2., jolloin järjestämme SPR:n kanssa yksinäisyyden vastaisen tapahtuman Helsingissä. Seuraa #yksinäisyydenpoistopäivä @punainenristi
Koska jokaisella ei ole ystävää. Kun ostat Muumi-uutuustuotteen, tuet samalla SPR:n yksinäisyyden vastaista työtä.
Tutustu tuotteisiin tästä.
Muumi-aakkoset kertovat: 1 + 0 on vähemmän kuin 1
Yksinäisyydenpoistopäiväksi olemme lanseeranneet t-paidan, jossa Muumi-aakkoset tiivistävät yksinäisyyden olemuksen: yksi plus nolla on vähemmän kuin yksi, kun taas yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Myös t-paidan myynnistä osa menee SPR:n taisteluun yksinäisyyttä vastaan.
Haastattelimme SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alarantaa järjestön yksinäisyyden vastaisesta työstä ja siitä, kuinka yksinäisyys näkyy Suomessa.
Minkälaista työtä SPR tekee yksinäisyyden lievittämiseksi?
Punaisella Ristillä on ollut jo yli 60 vuotta ystävätoimintaa, jossa koulutamme vapaaehtoisia ystäviä yksinäisyyttä kokevien seuraksi. Ystävätoiminta on tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille; nuorille, iäkkäämmille, opiskelijoille, perheellisille ja yksineläjille. Kuka tahansa voi tulla mukaan ystävätoimintaan. Ystävät tapaavat toisiaan henkilökohtaisesti tai verkon välityksellä. Vapaaehtoisemme esimerkiksi ohjaavat erilaisia ryhmiä ja kohtaamispaikkoja sekä vierailevat palvelutaloissa ja hoivakodeissa.
Tuotamme myös oppimateriaaleja, joiden avulla kouluissa voidaan opetella yhdessä vuorovaikutus- ja empatiataitoja. Materiaalien avulla myös nuoret voivat itsenäisesti pohtia kaveritaitoja.
Kampanjoiden avulla haluamme nostaa yksinäisyyttä keskusteluun ja olla poistamassa siihen edelleen liittyvää häpeää.
Minkälaista yksinäisyys yleensä on Suomessa? Ketkä siitä kärsivät erityisesti?
Yksinäisyys ei ole koskaan vapaaehtoista, toivottua yksinoloa, vaan negatiivinen olotila, joka liittyy koettuun sosiaalisten suhteiden puutteeseen. Se, ettei ole toivottuja sosiaalisia kontakteja, aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksen: Minulla ei ole ketään, kukaan ei huomaa minua, en kuulu mihinkään porukkaan tai yhteisöön. Ulkopuolisuuden tunne heikentää merkittävästi ihmisen hyvinvointia ja pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa myös fyysistä sairastelua ja masennusta.
Yksinäisyys on Suomessa yleistä normaalistikin, mutta koronan aikana yksinäisyys on lisääntynyt. Isolla joukolla yksinäisyys on jatkunut vuosia. Yksinäisyyttä kokevat eniten nuoret, nuoret aikuiset ja ikääntyneet. Yksinäisyys koskettaa lähes jokaista jossain vaiheessa elämää.
Kerro kolme vinkkiä mitä meistä jokainen voi tehdä yksinäisyyden lievittämiseksi.
1.Tärkeintä on huomioida ihmisiä ympärillään. Silmiin katsominen, hymyileminen ja tervehtiminen voivat pelastaa päivän. Yksinäisyyttä kokevalla pienellä teolla on suuri merkitys: kohtaaminen poistaa näkymättömyyden, jota yksinäiset usein kokevat. Kaikille tulee hyvä olo kohtaamisesta.
2.Kysy, mitä kuuluu? Kiireessä usein ohitamme toisemme kohtaamatta aidosti. Tätä tapahtuu helposti niin kotona, koulussa, työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Kysy rohkeasti kuulumisia ja päätä myös kuunnella ja olla läsnä. Juttele rohkeasti myös naapureille ja uusille ihmisille lähiympäristössäsi. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
3.Lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Kuka tahansa voi tulla mukaan ystävätoimintaan ja olla ystävä yksinäiselle. Tärkeintä on kyky kuunnella ja olla läsnä. Vapaaehtoisena saat tuntea olosi hyödylliseksi ja pääset osaksi yhteisöä. Vapaaehtoiseksi ryhtyminen on myös hyvä tapa vähentää omaa yksinäisyyttä.